T&T kesäpäivät järjestettiin nyt jo nejättä kertaa. Harmittavasti taas muutamilla oli muita lomasuunnitelmia samalle aikaa ja siten kaikki halukkaat eivät päässeet osallistumaan, kesäpäiväajankohdan sanelee pitkälti kesän muut askareet eli näyttelyt, omat lomat, mökin varaustilanne jne. Tänä vuonne itsellemme aiheutti päänvaivaa pommirouva joka päätti pihdata synnytystään loppuviikkoon ja kuinkas ollakkaan, poksahti vasta pe-la yönä kolmen pintaan. Itse oleilin mökillä silloin vaimon ollessa kätilönä kotosalla ja todella riemastuttava uutinen kilahti puhelimeen aamuyöstä!

Perjantai-iltana muutamat pitkämatkalaiset saapuivat jo viettämään iltaa ja saunomaan jopa 5 tuntisten ajomatkojen jälkeen. Ilta meni rattoisasti rupatellessa, koirien tutustuessa ja makkaraa grillaillessa. Hyvin toisilleen vieraat koirat sopeutuivat samaan tupaan nukkumaan, ainoa mikä kiinnosti niin naapurikoirien eväät. Paula viritteli omille kullannuppusilleen kateutta aiheuttaneen hienon hopeakäätyaitauksen ja sinne olisi ollut kova hinku monella nelijalkaisella päästä katselemaan mitä linnan uumenista löytyisi :) Pahalaisen sadekuuro iskeytyi mökin ylle illaksi mutta majassa oli tilaa ja hartaasti uskottiin lauantain sääennustukseen että poutaa olisi.

Sade lakkasi yöllä ja aamu valkeni aurinkoisena. Koirat oli täynnä intoa hyvin nukutun yön jälkeen ja kirmailivat pitkin pihaa. Maja on hyvin syrjäisessä paikassa metsän keskellä joten siellä ei autoja tarvitse pelätä. Osa koirista plutasi lammen rannassa, uimasilleen ei kovin moni tainnut mennä kuitenkaan. Puurokattilan suhistessa liedellä ja kahvinkeittimen poristessa keittiössä alkoi aamusella valumaan porukkaa majalle oikein mukavaan tahtiin. Jokainen tulija sai haukkuvan vastaanoton ja uusi osallistuja tutkittiin perin pohjin ennenkuin nelijalkaiset kirmasivat taas entistä innokkaammin näyttämässä mistä löytyy parhaimmat paikat merkata reviiriä ja missä on hurjimmat kivilohkareet minkä päälle pääsee kiipeämään.

Toiminnallisempi osuus alkoin yhdentoista kieppeillä kaksijalkaisille tarkoitetulla tietovisailulla. Ohjelmatirehtöörit olivat laatineet rastiradan metsään joten se kävi myös samalla aamulenkistä ja visaisten kysymysten kanssa aivot saivat hyvää aamujumppaa. Tietonikkareiksi osoittautui Fuscan ja Pimun perhe tässä lajissa. Seuraava laji oli suunniteltu nelijalkaisille ja oli nimeltään makkara-ahmatti kilpailu. Osa osallistujista oli hyvin nälkäisiä ja nirsoimmat kulinaristit katsoivat emäntiään ilmeellä "Syö kuule sinä nuo makkarat puolestani, itse en aio niihin koskea...". Anoppini oli valmentanut Åsansa huippukuntoon ja se suorastaan imuroi makkaranpalaset napaansa pesten koko porukan!

Kokki sauhutteli keittiössä aamun tuntien aikana todella maittavan kanasopan ja koirien saatua makkaralautasensa tyhjiksi oli aika suunnistaa tupaan vellikippojen ääreen. Vasta siinä vaiheessa huomasikin että nälkä oli päässyt jo pahoin yllättämään. Nyyttärimeininki pelasi moitteettomasti ja kahvin kanssa oli jos jonkinmoista naposteltavaa makeannälän taltuttamiseksi. Kun vatsat oli saatu täyteen, ei tullut hetkeen mieli itse pinkoa pitkin pihoja joten koirat olivat seuraavassa lajissa pääosissa. Vuorossa olivat T&T juoksumestaruuskilpailut joka pidettiin parikipailuna pudotusperiaatteella että voittaja jatkaa. Monenmoista juoksutyyliä ja vauhtia nähtiin suoritusten lomassa. Oma blondipommini muunmuassa lähti juoksemaan totaalisen väärään suuntaan ja naurunremahduksia aiheutti myös radalla suoritetut taklaukset ja muut kilpakumppanin suoritusten sabotoinnit. Koirilla ja ihmisillä oli hauskaa. Voittopokaali tässä mestaruuskisassa luovutettiin anoppini Ellille.

Iltapäivä oli jo kääntynyt suhteellisen pitkälle joten oli aika ottaa ryhmäpotretti, muutamat olivat ehtineet jo lähteä mutta saimme laskettua että paikalla oli yli 60 kaksijalkaista ja yli 70 nelijalkaista osallistujaa. Ennätyksiä siis rikottiin jälleen. Kiitos kaikille mukanaolleille!

Lopuksi pidin paljon toivotun trimmausopastussession. Pommipoika Eetu uskaltautui hyppysiini ja muutti muotoaan alla olevan mukaisesti. Opit olivat menneet loistavasti käytäntöön sillä nyt jälkikäteen sain yhden kuvan pommineidistä jonka omistaja oli trimmannut kesäpäiväoppieni mukaisesti. Hienoa työtä! Kleinejäkin voi hiukan siistiä ja Hippu neiti ruskeine laahuksineen oli mallikappaleena kleinien puolelta. Kamerat räpsyivät päivän kuluessa ja aika moni koira sai tuoreet kuvat sivuillemme. Trimmaussession loppuessa alkoi taivaalta tihuttamaan vettä, joten porukka alkoi lähtemään kotimatkalle. Kävi todella hyvä tuuri sään suhteen, toivottavasti kaikilla oli turvallinen kotimatka sateesta huolimatta.

Itselle jäi hyvä mieli päivästä ja kun raivailin opaskylttejä navetan ylisille säilöön niin ajattelin että vuoden päästä sitten taas uudelleen. Muutama ohjelmanumero jo jäi hautumaan mutta katsotaan niitä sitten vuoden päästä paremmin. Kiitos kaikille, oli mukava nähdä teidät kaikki!

Tirhan Pappa